Soita 045 258 4490
tai ota yhteyttä »

Kiropraktiikka, päänsärky ja migreeni

Jännityspäänsärky, migreeni ja sarjoittainen päänsärky

Kiropraktikot näkevät vastaanotoillaan paljon päänsärkypotilaita eri syistä johtuen.

Päänsärky on aina merkki siitä, että kehossa jokin asia ei toimi kunnolla tai seuraus jostakin. Kiropraktikot ovat tunnettuja siitä, että päänsärkypotilaat saavat useimmiten apua juuri näihin vaivoihin luonnollisesti ilman lääkkeitä.

Jännityspäänsärky

Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muodoista. Se pitää sisällään niska-ja hartia seudun lihasten jännitystiloja. Myös stressaantuneet ihmiset kokevat jännistyspäänsärkyjä. Kaikissa ikäryhmissä esiintyy jännityspäänsärkyjä myös lapsilla nykyään esiintyy paljon päänsärkyjä.

Syyt

Syitä välttämättä ei aina tiedetä varsinkaan länsimaisessa lääketieteessä. Syitä voivat olla fyysiset, mentaaliset tai kemialliset syyt. Se voi olla huonontunut ryhti, pää työntyy eteen ja se saa aikaan lihaskireyksiä ja heikkouksia. Kaularangan kaksi ensimmäistä nikamaa atlas ja axis ovat hyvin usein aiheuttamassa jännityspäänsärkyjä. Se on biomekaanisesti ei niin stabiili ja se menee helposti toimintahäiriötilaan. Sen voi aiheuttaa esimerkiksi horjahdus, kaatuminen tai huonot työasennot.

Syitä voi myös olla kompensatoriset syyt eli lannerangassa tai lantiossa jokin nikama on toimintahäiriöinen ja se aiheuttaa lihaskireyksiä koko selän matkalta yläniskaan saakka. Tällöin lihakset aktivoituvat väärällä tavalla ja eri järjestyksessä.

Oireet

Jännityspäänsärky voi pitää sisällään esimerkiksi puristavaa, kiristävää, vannemaista, pantamaista tunnetta ohimoilla, päälaella tai takaraivolla. Se voi olla repivää, vihlaisevaa.  Voi esiintyä myös samalla huimausta, käsien puutumista. Päänhka voi olla kosketusarka ja voi myös esiintyä pahoinvointia.

Kiropraktikon hoito

Kiropraktikot ovat erittäin tehokkaita jännityspäänsäryn hoidossa ja he tietävät usein päänsäryn aiheuttajan syyn koska he katsovat myös muualle kuin sinne minne sattuu ja eivätkä pelkästään kuuntele potilaiden oireita koska sekin voi hämätä joskus.

Huolellinen selkärangan tutkiminen ja etenkin yläniskan on erittäin vitaalista. Yläniskan adjustointi (säätäminen tai korjaaminen) siten että yläniska liikkuu normaalisti on kaiken a ja o. Koska silloin aivojen ja kehon yhteys saada jälleen toimimaan.

Migreeni

Migreeni on kohtauksellista päänsärkyä. Migreenissä voi esiintyä esioireita kuten aurapäänsärkyä. Voi tulla myös näköhäiriöitä, sahalaitaa ja näkökenttäpuutosta esimerkiksi. Migreenin alkaminen voi myös tulla ilman mitään esioireita; toispuoleinen kova tai kohtalainen pääkipu. Sen jälkeen voi tulla pahoinvointia ja ihminen voi myös oksentaa.

Ihminen voi itse hoitaa itseään kuten menemällä pimeään huoneeseen, vaimentaa äänet, mennä makuuasentoon ja levätä.

Syyt

Syitä on erilaisia jotka vaikuttavat migreenin syntyyn. Syyt voivat piileä selkärangassa jossa on toimintahäiriöitä joita kiropraktikot hoitavat erittäin tehokkaasti. Syy voi olla myös traumoissa esimerkiksi kolarit. Ruokavalio myös vaikuttaa migreenin syntyihin.

Migreenipotilaat saavat myös tutkitusti apua migreeni oireisiinsa kiropraktikolta.

Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky on erittäin kova, se paikallistuu toiseen silmään ja se aiheuttaa autonomisia oireita (tahdosta riippumattomia) oireita kuten kasvojen hikoilu, silmän punoitus, kyynelvuoto, mustuaisen pienentyminen, silmäluomien roikkuminen tai nenän tukkoisuus. Päänsärky ilmenee yleensä noin 15 minuutista 180 minuuttiin kestävinä kohtauksina.

Työikäiset miehet ovat suurin osa jotka kärsivät näistä. Kohatukset voivat esiintyä viikoista kuukausiin eri pituisina sarjoina. Näiden kohtauksien välissä voi olla jopa vuosia taukoja.

Miten sarjoittainen päänsärky syntyy?

Syntymekanismit tunnetaan vain osittain. Oireiston vaihteleva kulku sekä sen kytkeytyminen vuorokausirytmiin viittaavat kohtausten käynnistymiseen keskushermostossa. Kohtauksen käynnistää hermosolujen aktivoituminen jostain syystä. Sarjoittainen päänsäryt ovat vaskulaarisia päänsärkyjä jotka johtuvat osittain verisuonien laajentumisesta viidennen aivohermon Trigeminaali hermon ympärillä.

Sarjoittainen päänsärky yleensä diagnostisoidaan oireiden perusteella.
On myös sairauksia joissa esiintyy sarjoittaisia päänsärkyjä kuten ohimovaltimon tulehdus, nenän sivuontelon tulehdukset, viherkaihi, kasvaimet, aivoverisuonten pullistumat esimerkiksi.

Sarjoittainen päänsärky potilaat saavat myös apua kiropraktikolta.
On erittäin tärkeää analysoida yläniska potilaalta onko se oikeassa asennossa ja liikkuuko se normaalisti.

Jos yläniska ei liiku/toimi kunnolla se voi aiheuttaa trigeminaali hermon ärsytyksen joka hermottaa kasvojen lihaksia